Korjausvelan laskentaa varten määritetään aina omaisuuserän (tässä Fore Assetissa kadun, putken osan tai rakennuksetrakennuksen) kuntotaso. Kuntotason määrittämiseksi on erilaisia tapoja..
Kadut
Katujen kuntotaso voidaan määrittää joko laskennallisesti tai kunnon mittaustuloksiin kuntomittaustuloksiin perustuen. Laskennallinen määritelmä perustuu perustuu Kuntaliiton Kehto-kuntien ja Rapalin korjausvelan laskennan kehityksen yhteishankkeessayhteishankkeeseen. Tuolloin kehitettiin katujen kunnon laskua kuvaavat kuntotasomallit, joiden avulla voidaan määrittää kuntotaso ilman mittaustuloksia. Kuntotasomalleja päivitettiin 2017 aikana Rapalin ja useiden kuntien yhteishankkeessa. Mallit perustuvat kunnilta kerättyihin katujen kuntotietoihin.
Kuntotasomallit ovat katutyyppikohtaisia ja kuvaavat kadun kuntotason tyypillistä laskua ajan funktiona. Kuntotasomallit sisältävät tyypilliset määrät ylläpitotöitä ja pintauksia. Kuntotasomallien käyttö vaatii, että joko kadun rakennusvuosi tai saneeravuosi saneerausvuosi on tiedossa. Saneerausvuosi tarkoittaa tässä ajankohtaa, jolloin katu on saneerattu uutta vastaavaan kuntoon, sillä pintauksia ei laskennassa huomioida. Kuntotaso määritetään aina sen perusteella, milloin katu on ollut uudenveroinen, joten saneerausvuotta käytetään jos sellainen on tiedossa. Mikäli katua ei ole saneerattu, käytetään rakennusvuotta. Mikäli saneerauksia on tehty, mutta ajankohta ei ole tiedossa, pelkkä rakennusvuoden käyttö johtaa virheelliseen tulokseen eli liian suureen korjausvelan määrään.
...
Toinen tapa katujen kuntotasojen määrittämiseen on katujen kunnon mittaustietojen kuntomittaustietojen käyttäminen. Mittaustiedot määritetään lähtötietoihin mittausajankohtana (mittausvuosi) sekä kuntotasona (prosenttilukunaprosenttiluku). Prosenttiluku vastaa tietoa siitä, mikä kadun kuntotaso on suhteessa täysin uuteen katuun. Kadun mittaustietoja voidaan hyödyntää laskennassa rakennus- ja/tai saneerausvuoden sijaan.
...
Vesihuoltoverkoston kuntotason määrittämiseksi on ohjelmistossa kolme laskentatapaa, joista suositellaan käytettäväksi uusinta, eli laskennallista kuntotasomallia. Kyseinen laskentatapa on kehitetty yhdessä vesilaitosten kanssa ja julkaistu tammikuussa 2019. Ko. laskentavan mukaan Kyseisessä laskentavassa putkilla on neljä kuntotasoluokkaa, joiden välillä putket siirtyvät ajan funkitona funktiona putkikohtaisen ikääntymisnopeuden perusteella. Ikääntymisenopeuteen Ikääntymisnopeuteen vaikuttaa muun muassa putken tyyppi, materiaali ja laatu. Laskennallisesti putken kuntotasona käytetään aina kuntotasoluokan keskiarvoa, esim. esimerkiksi mikäli putki on kuntotasoluokassa 26 - 50 %, laskennassa kuntotasona käytetään 38 %.
...
Laskennallisen kuntotasomallin lisäksi putkien kuntotaso voidaan Fore Assetissa määrittää myös kahdella muulla tavalla: lineaarisella funktiolla ja tai putkien tavoiteiän perusteella. Tavoiteikä on putken ikä, jonka jälkeen oletetaan, että putki täytyy uusia. Lineaarisessa laskentatavassa on oletettu, että putkien kuntotaso laskee tasaisesti kohti nollaa tavoiteikään asti. Korjausvelkaa alkaa kertymään, kun kuntotaso alittaa tietyn optimikuntotason, joka Foressa oletuksena on jonka oletusarvona on Fore Assetissa putken toiminnallisesta luokasta riippuen 60-80 %. Korjausvelkaa kertyy siis putkille, joiden kuntotasot ovat välillä 0-80 %. Pelkästään tavoiteikään perustuvassa laskentatavassa putkelle ei kerry korjausvelkaa ennen kuin tavoiteikä on ylitetty, jolloin korjausvelkaa kertyy heti kerralla 100 % . Olla olevassa kuvaajassa putken saavuttaessa tavoiteikänsä. Alla olevissa kuvaajissa on havainnollistettu molemmat laskentatavat. Jotta vesilaitosten laskemat olisivat jatkossa vertailukelpoisia vanhempia kuntotasomalleja suositellaan käytettäväksi lähinnä silloin, kun vanhat laskelmat halutaan päivittää muuttamatta laskentapaa.
Kuten kaduillekin, myös vesihuoltoverkostolle voidaan määrittää mitattu kuntotaso. Käyttäjä voi määrittää kuntotason joko yhdellä prosenttiarvolla (esim. 65 %) tai määrittämällä putken kuntotasoluokka (esim. 0 - 25 %). Annettu tieto muutetaan tarvittaessa ohjelmistossa vastaamaan valittua laskentapaa. Esimerkiksi mikäli käyttäjä ilmoittaa kuntotason luokkana 0 - 25 % ja valitsee lineaarisen laskentatavan, ohjelmisto käyttää arvona 13 %. Mikäli käyttäjä määrittää putkelle mitatun kuntotason, on aina ilmoitettava myös laskentavuosi.
...
Rakennuksen kuntotason määritykseen tarvitaan joko rakennusvuosi (pakollinen tieto), mitattu kuntotaso yhdessä mittausvuoden kanssa tai saneerausvuosi. Näistä lähtien kuntotaso määräytyy seuraaville vuosille laskennallisesti rakennuksen eri tuoteosille määriteltyjen vanhenemismallien mukaan. Rakennuksen kokonaiskuntotaso määräytyy näiden eri tuoteosien vanhenemismallien yhteisvaikutuksena. Eri tuoteosilla on lisäksi erilaiset eliniät sekä painoarvot, jolloin ne vaikuttavat eri pituudella ja suuruudella rakennuksen kokonaiskuntotasoon.
Käyttäjä voi esimerkiksi määrittää rakennuksen tietoihin määrittää mitatun kuntotason prosenttiarvona (esim. 85%) yhdessä mittausvuoden kanssa, jolloin kuntotason laskenta päivittyy eteenpäin kyseisestä hetkestä. Käyttäjän antaman mitatun kuntotason ohjelmisto jakaa automaattisesti eri tuoteosille. Saneerausvuoden asettaminen nostaa kuntotason 100 %:iin, eli toisin sanoen saneerauksella tarkoitetaan tässä saneerausta uudenveroiseksi.
...