Priorisointi
Priorisoinnilla voidaan nostaa esiin kriittisimmät, toimenpiteitä vaativat kohteet , pisteyttämällä ne tiettyjen kategorioiden mukaan. Koska priorisoinnilla pyritään löytämään nimenomaan toimenpiteitä vaativat kohteet, niitä omaisuuseriä, joilla ei ole lainkaan korjausvelkaa ei huomioida priorisoinnissa.
Pisteytys tapahtuu siten, että kriittisin kohde saa aina suurimman mahdollisen pistemäärän ja muut kohteet skaalatuvasti skaalautuvasti siitä alaspäin (kategoriat ja maksimisteet ovat kohdassa Asetuksetselostettu jäljempänä). Esimerkiksi mikäli Korjausvelka-kategorian maksimipistemäärä on 2, rivi jolla on eniten korjausvelkaa, saa kaksi pistettä. Muut kohteet saavat vähemmän pisteitä korjausvelkansa määrän perusteella siten, että ne kohteet, joilla ei ole lainkaan korjausvelkaa, eivät saa pisteitä.
Pisteytyksellä on pyritty huomoimaan sitä, että kohteen prioriteettiin vaikuttavat muutkin asiat kuin pelkästään korjausvelan määrä. Esimerksi tärkeämpää Tärkeämpää voi olla esimerkiksi korjata suurempi katu tai päättyvä, kriiseksi luokiteltava pääkatu tai halkaisijaltaan suuri putki. On myös huomioitavaahuomioitava, että koska priorisointi perustuu pelkästään annettaviin pisteisiin, sitä voi voida sellaisenaan käyttää korjausohjelmana, vaan sen tavoitteena on nostaa suuresta massasta esiin kohteet, jotka vaativat tarkempaa tarkastelua. Rakennuksia ei voida tällä hetkellä vielä priorisoida.Infraomaisuus ja rakennukset priorisoidaan omilla välilehdillään.
Infraomaisuuden Katujen ja vesihuoltoverkoston priorisointi
Kadut ja vesihuoltoverkosto ovat lähtötiedoissa, ja siten myös laskennassa, usein osina. Priorisointia varteen varten kadun- ja putkenosat kootaan kokonaisuuksiksi osoitteiden perusteella. Mikäli laskelmassa on sekä kadut että vesihuoltoverkosto, ne priorisoidaan yhdessä, jolloin saadaan esiin myös ne kohteenkohteet, joissa katujen ja niiden alla olevien putkien korjaaminen samaan aikaan on kannattavaa. Katujen ja vesihuoltoverkoston priorisoinnissa käytetään alla olevan kuvan mukaisia kategorita kategorioita ja oletusmaksimipistemääriä.
Rakennusten priorisointi
Rakennukset priorisoidaan aina yksi laskentarivi kerrallaan, ts. rakennuksia ei esimerkiksi kerätä saman osoitteen alle kuten infraomaisuutta. Rakennusten priorisointinäkymää voidaan muokata suodattamalla. Suodatus voidaan tehdä rakennustyyppien muokaisesti ja / tai laajuuden ja rakennusvuoden perusteella. Suodatukseen voidaan valita yksi tai useampi rakennustyyppi. Esimerkiksi priorisointinäkymään voidaan suodattaa kaikki 1980-luvulla rakennetut koulut ja päiväkodit joiden bruttoneliöt ovat suuremmat kuin 1000 brm2.
Priorisoinnin pisteytysPriorisoinnin maksimipisteet
Priorisoinnin tarkoituksena on auttaa paikallistamaan ne omaisuuserät, joiden kunto vaatii nopeita korjaustoimenpiteitä. Priorisointia varten on määritetty seuraavat kategoriat:
Kadut
- Kokonaiskorjausvelka: Samassa osoitteessa olevien korjausvelkaa kerryttäneiden kadunpätkien ja putkien yhteenlaskettu euromääräinen korjausvelka. Korkein velkasumma saa ylimmät pisteet, jonka mukaan muut skaalataan tästä alaspäin. olevien korjausvelkaa kerryttäneiden kadunosien euromääräinen korjausvelka.
- Katujen kokonaispinta-ala: Samassa osoitteessa olevien katuosien yhteenlaskettu pinta-ala. Korjausvelattomia osoitteita ei huomioida. Suurin pinta-ala saa ylimmät pisteet, jonka mukaan muut skaalataan tästä alaspäin.Putkien kokonaispituus: Samassa osoitteessa olevien putkien kokonaispituus. Suurin yhteenlaskettu yksittäisen osoitteen summa saa korkeimmat pisteet, jonka mukaan muut skaalataan tästä alaspäin
- Katujen keskimääräinen toiminnallinen luokka: Kadut on pisteytetty toiminnallisen luokan mukaan (tonttikatu=0, kokoojakatu=0,5, pääkatu=1), josta osoitekohtainen keskiarvo lasketaan.
- Katujen kuntotasojen keskiarvo (%): Jokaiselle osoitteelle määritetty katuosien kuntotasojen keskiarvo, joista ylin saa maksimipisteet. Keskiarvo määritetään niille katuosille, joiden kuntotaso on alle optimikuntotason omassa katuluokassaan. Optimikuntotasoiset ja sen yli olevat kohteet saavat arvoksi 0. Laskennassa eri katutyyppien kuntotasot on yhteismitallistettu vertailukelpoisiksi.
Vesihuoltoverkosto
- Kokonaiskorjausvelka: Samassa osoitteessa olevien korjausvelkaa kerryttäneiden putkiosien euromääräinen korjausvelka.
- Putkien kokonaispituus: Samassa osoitteessa olevien putkien kokonaispituusKatujen keskimääräinen toiminnallinen luokka: Kadut on pisteytetty toiminnallisen luokan mukaan (tonttikatu=0, kokoojakatu=0,5, pääkatu=1), josta osoitekohtainen keskiarvo lasketaan.
- Putkien keskimääräinen halkaisija: Osoitteen alla olevien korjausvelkaa kerryttäneiden putkien keskimääräinen halkaisija.
- Putkien keskimääräinen kriittisyys: Putkille määritettyjen kriittisyysluokkien keskiarvo osoitteittain. Kriittisyysluokat ovat muunnettuna seuraaviksi pisteiksi: korkea=1, keskitaso=2 ja matala=3. Pisteet 1-3 muunnetaan välille 0-1 (0=matalin ja 1=korkein) ja kerrotaan kriteerin painotuspisteillä.
Kove-työkalussa on oletuksina seuraavat kertoimet priorisaation kriteereille:
Rakennukset:
- Rakennuksen kokonaiskorjausvelka
Jokainen kohde voi saada kunnostaan, laajuudestaan ja toiminnallisesta luokastaan riippuen 0–5,5 pistettä yllä olevin oletuksin. Pisteet toimivat vertailukuina, joiden perusteella kohteita voidaan asettaa kiireellisyysjärjestykseen toisiinsa verrattuna osoitteittain

