Priorisointi
Priorisoinnilla voidaan nostaa esiin kriittisimmät, toimenpiteitä vaativat kohteet, pisteyttämällä ne tiettyjen kategorioiden mukaan. Pisteytys tapahtuu siten, että kriittisin kohde saa aina suurimman mahdollisen pistemäärän ja muut kohteet skaalatuvasti siitä alaspäin (kategoriat ja maksimisteet ovat kohdassa Asetukset). Esimerkiksi mikäli Korjausvelka-kategorian maksimipistemäärä on 2, rivi jolla on eniten korjausvelkaa, saa kaksi pistettä. Muut kohteet saavat vähemmän pisteitä korjausvelkansa määrän perusteella siten, että ne kohteet, joilla ei ole lainkaan korjausvelkaa, eivät saa pisteitä. Pisteytyksellä on pyritty huomoimaan sitä, että kohteen prioriteettiin vaikuttavat muutkin asiat kuin pelkästään korjausvelan määrä. Esimerksi tärkeämpää voi olla korjata suurempi katu tai päättyvä, kriiseksi luokiteltava putki. On myös huomioitavaa, että koska priorisointi perustuu pelkästään annettaviin pisteisiin, sitä voi voida sellaisenaan käyttää korjausohjelmana, vaan sen tavoitteena on nostaa suuresta massasta esiin kohteet, jotka vaativat tarkempaa tarkastelua. Rakennuksia ei voida tällä hetkellä vielä priorisoida.
Katujen ja vesihuoltoverkoston priorisointi
Kadut ja vesihuoltoverkosto ovat lähtötiedoissa, ja siten myös laskennassa, usein osina. Priorisointia varteen kadun- ja putkenosat kootaan kokonaisuuksiksi osoitteiden perusteella. Mikäli laskelmassa on sekä kadut että vesihuoltoverkosto, ne priorisoidaan yhdessä, jolloin saadaan esiin myös ne kohteen, joissa katujen ja niiden alla olevien putkien korjaaminen samaan aikaan on kannattavaa. Katujen ja vesihuoltoverkoston priorisoinnissa käytetään alla olevan kuvan mukaisia kategorita ja oletusmaksimipistemääriä.
Priorisoinnin maksimipisteet
Priorisoinnin tarkoituksena on auttaa paikallistamaan ne omaisuuserät, joiden kunto vaatii nopeita korjaustoimenpiteitä. Priorisointia varten on määritetty seuraavat kategoriat:
- Kokonaiskorjausvelka: Samassa osoitteessa olevien korjausvelkaa kerryttäneiden kadunpätkien ja putkien yhteenlaskettu euromääräinen korjausvelka. Korkein velkasumma saa ylimmät pisteet, jonka mukaan muut skaalataan tästä alaspäin.
- Katujen kokonaispinta-ala: Samassa osoitteessa olevien katuosien yhteenlaskettu pinta-ala. Korjausvelattomia osoitteita ei huomioida. Suurin pinta-ala saa ylimmät pisteet, jonka mukaan muut skaalataan tästä alaspäin.
- Putkien kokonaispituus: Samassa osoitteessa olevien putkien kokonaispituus. Suurin yhteenlaskettu yksittäisen osoitteen summa saa korkeimmat pisteet, jonka mukaan muut skaalataan tästä alaspäin.
- Katujen kuntotasojen keskiarvo (%): Jokaiselle osoitteelle määritetty katuosien kuntotasojen keskiarvo, joista ylin saa maksimipisteet. Keskiarvo määritetään niille katuosille, joiden kuntotaso on alle optimikuntotason omassa katuluokassaan. Optimikuntotasoiset ja sen yli olevat kohteet saavat arvoksi 0. Laskennassa eri katutyyppien kuntotasot on yhteismitallistettu vertailukelpoisiksi.
- Katujen keskimääräinen toiminnallinen luokka: Kadut on pisteytetty toiminnallisen luokan mukaan (tonttikatu=0, kokoojakatu=0,5, pääkatu=1), josta osoitekohtainen keskiarvo lasketaan.
- Putkien keskimääräinen halkaisija: Osoitteen alla olevien korjausvelkaa kerryttäneiden putkien keskimääräinen halkaisija.
- Putkien keskimääräinen kriittisyys: Putkille määritettyjen kriittisyysluokkien keskiarvo osoitteittain. Kriittisyysluokat ovat muunnettuna seuraaviksi pisteiksi: korkea=1, keskitaso=2 ja matala=3. Pisteet 1-3 muunnetaan välille 0-1 (0=matalin ja 1=korkein) ja kerrotaan kriteerin painotuspisteillä.
Kove-työkalussa on oletuksina seuraavat kertoimet priorisaation kriteereille:
Jokainen kohde voi saada kunnostaan, laajuudestaan ja toiminnallisesta luokastaan riippuen 0–5,5 pistettä yllä olevin oletuksin. Pisteet toimivat vertailukuina, joiden perusteella kohteita voidaan asettaa kiireellisyysjärjestykseen toisiinsa verrattuna osoitteittain.