Priorisoinnilla voidaan nostaa esiin kriittisimmät, toimenpiteitä vaativat kohteet, pisteyttämällä ne tiettyjen kategorioiden mukaan. Koska priorisoinnilla pyritään löytämään nimenomaan toimenpiteitä vaativat kohteet, niitä omaisuuseriä joilla ei ole lainakaan korjausvelkaa ei huomioida priorisoinnissa.
Pisteytys tapahtuu siten, että kriittisin kohde saa aina suurimman mahdollisen pistemäärän ja muut kohteet skaalatuvasti siitä alaspäin (kategoriat ja maksimisteet ovat kohdassa ). Esimerkiksi mikäli Korjausvelka-kategorian maksimipistemäärä on 2, rivi jolla on eniten korjausvelkaa, saa kaksi pistettä. Muut kohteet saavat vähemmän pisteitä korjausvelkansa määrän perusteella siten, että ne kohteet, joilla ei ole lainkaan korjausvelkaa, eivät saa pisteitä.
Pisteytyksellä on pyritty huomoimaan sitä, että kohteen prioriteettiin vaikuttavat muutkin asiat kuin pelkästään korjausvelan määrä. Esimerksi tärkeämpää voi olla korjata suurempi katu tai päättyvä, kriiseksi luokiteltava putki. On myös huomioitavaa, että koska priorisointi perustuu pelkästään annettaviin pisteisiin, sitä voi voida sellaisenaan käyttää korjausohjelmana, vaan sen tavoitteena on nostaa suuresta massasta esiin kohteet, jotka vaativat tarkempaa tarkastelua. Infraomaisuus ja rakennukset priorisoidaan omialla välilehdillää.
Infraomaisuuden priorisointi
Kadut ja vesihuoltoverkosto ovat lähtötiedoissa, ja siten myös laskennassa, usein osina. Priorisointia varteen kadun- ja putkenosat kootaan kokonaisuuksiksi osoitteiden perusteella. Mikäli laskelmassa on sekä kadut että vesihuoltoverkosto, ne priorisoidaan yhdessä, jolloin saadaan esiin myös ne kohteen, joissa katujen ja niiden alla olevien putkien korjaaminen samaan aikaan on kannattavaa. Katujen ja vesihuoltoverkoston priorisoinnissa käytetään alla olevan kuvan mukaisia kategorita ja oletusmaksimipistemääriä.
Rakennusten priorisointi
Rakennukset priorisoidaan aina yksi laskentarivi kerrallaan, ts. rakennuksia ei esimerkiksi kerätä saman osoitteen alle kuiten infraomaomaisuus. Rakennusten priorisointinäkymää voidaan muokata suodattamalla. Suodatus voidaan tehdä rakennustyyppien muokaisesti ja / tai laajuuden ja rakennusvuoden perusteella. Suodatukseen voidaan valita yksi tai useampi rakennustyyppi. Esimerkiksi priorisointinäkymään voidaan suodattaa kaikki 1980-luvulla rakennetut koulut ja päiväkodit joiden bruttoneliöt ovat suuremmat kuin 1000 brm2.
Priorisoinnin pisteytys
Priorisoinnin tarkoituksena on auttaa paikallistamaan ne omaisuuserät, joiden kunto vaatii nopeita korjaustoimenpiteitä. Priorisointia varten on määritetty seuraavat kategoriat:
Kadut
- Kokonaiskorjausvelka: Samassa osoitteessa olevien korjausvelkaa kerryttäneiden kaduosien euromääräinen korjausvelka
- Katujen kokonaispinta-ala: Samassa osoitteessa olevien katuosien yhteenlaskettu pinta-ala. Korjausvelattomia osoitteita ei huomioida.
- Katujen keskimääräinen toiminnallinen luokka: Kadut on pisteytetty toiminnallisen luokan mukaan (tonttikatu=0, kokoojakatu=0,5, pääkatu=1), josta osoitekohtainen keskiarvo lasketaan.
- Katujen kuntotasojen keskiarvo (%): Jokaiselle osoitteelle määritetty katuosien kuntotasojen keskiarvo, joista ylin saa maksimipisteet. Keskiarvo määritetään niille katuosille, joiden kuntotaso on alle optimikuntotason omassa katuluokassaan. Optimikuntotasoiset ja sen yli olevat kohteet saavat arvoksi 0. Laskennassa eri katutyyppien kuntotasot on yhteismitallistettu vertailukelpoisiksi.
Vesihuoltoverkosto
- Kokonaiskorjausvelka: Samassa osoitteessa olevien korjausvelkaa kerryttäneidputkiosien euromääräinen korjausvelka
- Putkien kokonaispituus: Samassa osoitteessa olevien putkien kokonaispituus.
- Putkien keskimääräinen halkaisija: Osoitteen alla olevien korjausvelkaa kerryttäneiden putkien keskimääräinen halkaisija.
- Putkien keskimääräinen kriittisyys: Putkille määritettyjen kriittisyysluokkien keskiarvo osoitteittain. Kriittisyysluokat ovat muunnettuna seuraaviksi pisteiksi: korkea=1, keskitaso=2 ja matala=3. Pisteet 1-3 muunnetaan välille 0-1 (0=matalin ja 1=korkein) ja kerrotaan kriteerin painotuspisteillä.
Rakennukset:
- Rakennuksen kokonaiskorjausvelka